Jos vipit kielletään..

Pikalaina, vippi, pienlaina, pikavippi tai pikaluotto on pieni ja lyhytaikainen kulutusluotto, joka on valtavan suosion Suomessa saanut lainamuoto. Pikavipit rantautuivat Suomeen vuonna 2005 ja niitä on myönnetty tähän päivään mennessä valtavia määriä. Kansanedustaja Sampsa Kataja on alkanut keräämään nimiä lakialoitteeseen, jonka päämääränä olisi kieltää pikavipit kokonaan. Kansanedustaja Lenita Toivakka taas on alkanut ajamaan lakialoitetta, jonka päämääränä olisi kiristää pikavippien myöntämistä niin rajusti, ettei enää olisi mahdollista saada heti lainaa netistä. Pikavippipalveluiden tulisi perustaa kiinteitä toimipisteitä, joista voisi hakea lainaa ilman vakuuksia.

Lakialoitetta pikavippien kieltämiselle on perusteltu väitteillä, jotka ovat olleet virheellisiä ja räikeimmillään jopa täysin paikkaansa pitämättömiä. On mm. väitetty, että pikavipit ovat hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttämistä. 65 prosenttia pikalainaa hakevista ihmisistä on kuitenkin tuiki tavallisia työssä käyviä ihmisiä, jotka sattuvat vain tarvitsemaan hetkellisesti pientä lainaa, jota ei pankit pysty tarjoamaan. 24 prosenttia hakijoista on eläkeläisiä tai opiskelijoita. Suurin osa lainaa netistä hakevista ihmisistä myös maksaa lainansa ajallaan takaisin. Ainoastaan n. 15 prosenttia saatavista etenee perintään, jolloin näistä kaksi kolmasosaa maksaa velkansa välittömästi.

Pikavippien kuluja on vertailtu pankista saatavien kulutusluottojen vuosikorkoihin. Pankkien suosima vuosikoron ilmoittaminen on juuri se asia, joka on vääristänyt käsitystä pikavippien hintatasosta kaikkein eniten. Miten voi vertailla kahden tuotteen kuluja vuositasolla, kun toisen tuotteen käyttöaika on 30 vuorokautta ja toisen tuotteen käyttöaika on viisi vuotta? Ihan sama asia olisi ottaa esimerkiksi 100 euroa vuorokaudessa maksava hotellihuone ja leimata se törkeän kalliiksi, sillä Oulusta saisi vuokrattua huomattavasti suuremman asunnon pienempään kuukausihintaan.
Tilastokeskuksen tilastoista ilmenee, että 100€ vippi kerryttää kuluja keskimäärin 25 euroa. Aivan kuin saamme palkkammekin euroissa, emme prosenteissa, olisi järkevämpää ilmoittaa lainoista aiheutuvat kulut ihan euroissa missä ne tulevat, eikä prosenteissa. Toki on ymmärrettävää, että pankkien kannalta todellisten vuosikorkojen ilmoittaminen on vain hyvä asia, sillä se kaunistaa asioita kummasti. Olisihan se nyt karua katsottavaa, jos pankki ilmoittaisi, että sille 100 000 euron asuntolainalle tulee kuluja 50 000 euroa, eikä 2,3 prosenttia? Vuosikoron, varsinkin muuttuvan sellaisen, takana on varsin helppoa piileskellä, eikä asiakkaalle tarvitse ikinä kertoa lainasta todellisuudessa aiheutuvia kuluja.

Pankkien kulutusluotto ei käytännössä koskaan ole pienempi kuin 1000 euroa. Sellaista lainaa tarvitseville henkilöille tarjotaan sitten vaikka mitä törkeän kalliita kulutusluottoja ja luottokortteja, ja vaaditaan, että asiakas siirtää asiakkuutensa juuri kyseiselle pankille. Mutta entä jos lainaa tarvitseekin vain 100 euroa, miksi ottaa silloin lainaa 1000 euroa? Pankkien tarjoamien kulutusluottojen maksuajat ovat huomattavasti pidempiä. Miksi ottaa lainaa vuosiksi, jos lainaa tarvitsee vain seuraavaan palkkapäivään asti?

Pikavippien suosio johtuukin juuri siitä, että pikalainapalveluilta asiakkaat saavat juuri tarvitsemansa lainan helposti ilman vakuuksia, niin pitkäksi aikaa kuin he sitä useimmiten tarvitsevat – eli seuraavaan palkkapäivään saakka. Pikavipit saat pääsääntöisesti ilman turhia piilokuluja, toisin kuin esimerkiksi pankkien lainat, joihin tulee avausmaksuja ym. piilokuluja.

Leave a Comment